Vapaa-aikainen liikunta on yhä tärkeämpi osa suomalaisen elämäntapaa. Työelämän nopea kehitys ja pitkä työaika ovat johtaneet siihen, että liikunnan määrä on laskenut huomattavasti. Tästä on seurannut merkittäviä terveysvaikutuksia, kuten painon nousu, lihasten heikkeneminen ja lihasten sairaudet. Liikunnan puute on myös yhteydessä työkyvyn vähenemiseen ja työkyvyttömyyden riskiin. Vuonna 2022 yli 60 prosenttia suomalaisista ilmoitti harjoittavan liikuntaa vähintään kerran viikossa, mutta vain noin 30 prosenttia saavutti suositellun 150 minuutin viittomäärän.
Liikunnan merkitys työkyvylle on erityisen selvä, kun otetaan huomioon, että Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2023 noin 12 prosenttia työikäisistä suomalaisista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai saanut työkyvyttömän eläkkeen osaksi palkkaa. Liikunnan puute ja istumaton elämäntapa ovat olleet merkittäviä tekijöitä näissä tilastoissa. Terveystieto- ja liikuntatutkimuksen mukaan vähintään 30 minuuttia päivittäistä liikuntaa voi vähentää työkyvyn menetyksiä ja parantaa työkyvyn säilymistä.
Suomessa on viime vuosina kehitetty monia vapaa-aikaisen liikunnan edistämiseen liittyviä toimia. Esimerkiksi vuonna 2021 aloittanut “Liikkuva Suomi” -ohjelma pyrkii lisäämään liikunnan määrää ja parantamaan liikuntatottumuksia. Tavoitteena oli, että vähintään 80 prosenttia suomalaisista harjoittaisi liikuntaa vähintään kerran viikossa. Vaikka tavoite ei ole vielä saavutettu, ohjelman aloituksesta on jo nähtävissä positiivisia muutoksia, kuten esimerkiksi koulujen liikuntasuunnitelmien kehittyminen ja urheiluseurojen toiminnan lisääntyminen.
Tutkimusten mukaan liikunnan merkitys on erityisen suuri nuorten terveydelle ja työkyvylle. Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että nuoret, jotka harjoittivat vähintään 60 minuuttia liikuntaa viikossa, olivat 40 prosenttia vähemmän vaarassa kehittää kroonisia sairauksia kuin ne, jotka liikkuivat vähemmän. Lisäksi liikunnan harjoittaminen nuorten aikana on tärkeää myös tulevaisuuden työkyvyn kannalta. Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan harjoittaneet nuoret olivat myös paremmin suorituskykyisiä koulussa ja työelämässä.
Kuitenkin, vaikka liikunnan edistämisellä on suuria hyötyjä, on myös merkittäviä haasteita. Yksi suurimmista ongelmista on työaikaan liittyvä aikapula, joka estää monia liikunnasta harrastamasta. Lisäksi liikunnan harrastaminen ei ole kaikkien taloudellisesti mahdollista, sillä liikuntatoiminnassa ja -välineissä on kalliita kustannuksia. Tästä syystä on tärkeää kehittää myös ilmaisliikuntaa ja yhteisöllisiä liikuntatiloja, joita kaikkien voi käyttää.
Vapaa-aikainen liikunta on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa, mutta sen edistämiseksi tarvitaan monipuolista toimintaa. Terveysalan ammattilaiset, koulutuslaitokset ja työelämä voivat yhdessä kehittää liikunnan edistämistä. Esimerkiksi työpaikoilla järjestettäviä liikuntatilaisuuksia ja liikuntatunneleita voisi lisätä, mikä lisäisi liikunnan määrää ja parantaisi työkykyä. Lisäksi kouluissa tulisi kehittää liikuntasuunnitelmia ja lisätä liikuntatuntia.
- Vuonna 2023 noin 12 prosenttia työikäisistä suomalaisista oli työkyvyttömyyseläkkeellä.
- Suomessa harjoitetaan liikuntaa vähintään kerran viikossa noin 60 prosenttia suomalaisista.
- Suositellun 150 minuutin viittomäärän saavuttaa vain noin 30 prosenttia suomalaisista.
- Liikunnan vähentää työkyvyn menetyksiä ja parantaa työkyvyn säilymistä.
- Nuoret, jotka liikkuvat vähintään 60 minuuttia viikossa, ovat 40 prosenttia vähemmän vaarassa kehittää kroonisia sairauksia.
Vapaa-aikainen liikunta on tärkeä osa työkyvyn ja terveyden ylläpitämistä. Vaikka liikunnan edistämisessä on vielä paljon tehtävää, on olemassa monia keinoja, joilla liikunnan määrää ja laatua voidaan parantaa. Terveysalan ammattilaiset, koulutuslaitokset ja työelämä voivat yhdessä edistää liikunnan harrastamista ja parantaa suomalaisen elämäntavan terveyttä ja työkykyä.